YIT Valtaa Venäjää - PwC
aviisoriPRICEWATERHOUSECOOPERSIN ASIAKASLEHTI 3/2007YIT valtaaVenäjääHannu Leinonen uskookeskiluokan nousuunMustanmerenmenestyjätBulgaria ja Romaniaimevät investointeja
S I S Ä L LY S84YIT KASVAA VENÄJÄLLÄ8TURVALLISUUSALA KASVAARIPEÄSTIToimitusjohtaja Hannu Leinonenuskoo Venäjän vetovoimaan.1920Riskien ennakointi ja uudet asiakastarpeet kasvattavat alan yritystenliikevaihtoa.1112BULGARIA JA ROMANIA KEHITTYVÄTVAUHDILLA16JAN HOLMBERG SIIRTYY PWC:NJOHTOONUusi toimitusjohtaja odottaa lähivuosilta kannattavaa kasvua.22TUTKAINKOHTI MAAILMAN KÄRKEÄRallikuski Juha-Matti Latvala jahtaapaikkaa MM-tason tehdaskuskina.PricewaterhouseCoopersin tuoreimpia tutkimuksia.METSÄYHTIÖIDEN TULOKSETVAIHTELEVAT12Näköpiirissä on huiman kasvunlisäksi myös kasvavia ongelmia.23Uudet EU-maat houkuttelevat ulkomaisia oopersissa.PIENEN PAIKKAKUNNAN MENESTYJÄKohiwoodin parhaat markkinat ovatkotimaan ulkopuolella.16JULKAISIJAPricewaterhouseCoopers OyPL 1015 (Itämerentori 2)00101 HelsinkiPuh. (09) 22 edia.fiISSN 0789-5038*connectedthinking2AVIISORI 3 2007PÄÄTOIMITTAJAJohan KronbergTOIMITUSPÄÄLLIKKÖHanna KaukoTOIMITUSNEUVOSTOJuha LaitinenJanne RajalahtiHarri ValkonenTOIMITUSSanoma Magazines Finland,Yritysjulkaisuttuottaja Pekka Säilägraafinen suunnittelija Juha Helastotoimituspäällikkö Kimmo Holappajohtaja Leena JaakkolaPAINOPAIKKALaakapaino Oy, Porvoo22
PÄ Ä K I R J O I T U STuotannon siirtyminenalhaisen kustannustasonmaihin – päättymätön tarinauomalaisten kosketus tuotannon siirtämiseen alhaisen kustannustason maihinalkoi jo 60- ja 70-luvuilla, kun ruotsalaiset siirsivät vaatetusteollisuuttaan Suomeen.Suomen palkkataso oli siihen aikaan alle puolet Ruotsin tasosta. Elintasomme noustessamyös palkkamme nousivat saavuttaen 80-luvun lopulla rajan, jossa laajamittainen vaatetusteollisuus ei enää ollut Suomessa kilpailukykyistä. Neuvostoliiton ja Suomen välinenkahdenkeskinen kauppa tosin lykkäsi tuotannon siirtämistä ulkomaille. Seurasi vaihe, jossasuomalaisyritykset siirsivät pääosan tuotannostaan Suomesta muun muassa Portugaliin,Irlantiin, Kaukoitään ja Viroon.Maiden kustannustasot kuitenkin muuttuvat nopeasti. Monet pitävät jo nyt Puolan jaTšekin kaltaisia maita kalliina paikkoina. Toisaalta Romania ja Bulgaria ovat esimerkkejäEU:n jäsenmaista, joita pidetään yhä halpatuotannon maina ja joihin nyt virtaa investointeja. Näiden kahden maan talouden kehityksestä kerromme lisää tässä numerossa.Yrityksille kyse ei ole ainoastaan kustannuksista. Hinnan ohella ratkaisevia menestystekijöitä ovat myös monet muut seikat, kutenyhteiskuntaolojen vakaus, laatu, infrastrukturin toimivuus ja toimitusvarmuus. Tämäasettaa suuria vaatimuksia yritysten hankintaorganisaatiolle. Miten varmistetaan laatukriteerien täyttyminen? Kysymys pätee niinvalmistukseen omissa tuotantolaitoksissa kuinkäytettäessä alihankkijoita. Eteen voi kuitenkin tulla yllätyksiä. Esimerkiksi sopii viime aikoina esillä ollut leluyritys Mattel, joka joutuivetämään markkinoilta suuret määrät Kiinassa valmistettuja leluja lyijypitoisten maalien jairtoavien magneettien vuoksi.Monessa maassa riittää haastetta myös paikalliseen kulttuuriin sopeutumisessa ja korruption kitkemisessä. Samalla on pohdittava myöserilaisia yhteiskuntavastuukysymyksiä, kutenSlapsityövoiman käyttöä. Keskeisiä kysymyksiäovatkin, miten tällaiset mahdolliset ongelmatselätetään ja miten näihin varaudutaan?Kuten vaatetusteollisuuden esimerkkiosoittaa, tuotannon siirtäminen maasta toiseen alhaisempien tuotantokustannustensaavuttamiseksi jatkuu myös tulevaisuudessa. Kyseessä näyttäisi olevan päättymätön tarina. Nykyisen kehityksen jälkeen tuotantoasiirretään todennäköisesti laajemminkin Malesian ja Vietnamin kaltaisiin, entistäkin alhaisempien kustannustasojen maihin. Vaatetusteollisuus on monella tavalla ääriesimerkki, jaalan tehtaiden liikuteltavuus on verrattain yksinkertaista.Bisnesten luonteet kuitenkin eroavat paljon. Useimmille muutkin syyt kuin kustannustaso ovat tärkeitä. Esimerkiksi Kiinaanetabloiduttaessa ratkaisevaa on suurten ja voimakkaasti kasvavien markkinoiden läheisyysja merkittävien asiakkaiden palveleminen paikan päällä. Etabloituminen on vaatinut monelta suomalaisyritykseltä mittavia investointeja,ja on selvää, että Kiinaan on menty jäämään.Kansainvälistymisen ja kiristyvän kilpailunjatkuessa kustannustehokkuutta haetaan kokoajan. Eri maanosien ja maiden kansantaloudetja väestöt kehittyvät eri tahdissa. Näiden kehitystrendien seuranta ja ennakointi on jatkossakin korkealla yritysjohdon agendalla.Etabloituminen uusiin maihin on monellayrityksellä edessä. Siinä piilee kuitenkin omathaasteensa. Pystytäänkö laatu pitämään ylläketjun kaikissa vaiheissa ja otetaanko yhteiskuntavastuukysymykset varmasti huomioon?Asiakkaat, sijoittajat, henkilöstö ja muut sidosryhmät äänestävät herkästi jaloillaan.Tarmokkaita alkusyksyn päiviä kaikillelukijoille!Johan KronbergPäätoimittajaAVIISORI 3 20073
"Pitää nähdä kehitys, uskoa siihen jatoimia rohkeasti", Hannu Leinonenlinjaa YIT:n strategiaa.4AVIISORI 3 2007AVIISORI 3 2007
SOPIVA SIIVUVENÄJÄSTÄYIT rakentaa Venäjällä enemmän asuntoja kuin mikäänmuu ulkomainen yhtiö. Toimitusjohtaja varmistaa, ettärohkeus ja resurssit riittävät.Teksti Marianna SalinKuvat Rami Lappalainenuimaan vauhtiin kiihtynyt asuntomyynti väsähti Venäjällä tämän vuodenalussa ja jäi viime vuotta alhaisemmaksi. YIT:llä on oma panoksensa pelissä,mutta toimitusjohtaja Hannu Leinonen hymyilee tyytyväisenä.”Kehittyvässä taloudessa mennään välillä lujaa ja välillä vedetään henkeä. Hinnat nousivat viime vuonna jopa 60 80 prosenttia. Palkat eivät ehtineet reagoida”,hän selittää ja muistuttaa samalla, että Venäjän noin kahdeksan prosentin inflaatio voi näkyä suurkaupungeissa yli kaksinkertaisena. Se heilauttaa helposti myösYIT:n myyntiä lyhyellä aikavälillä.Hannu Leinonen tähyilee kvartaalin yli, kolmen ja jopa parinkymmenen vuodenpäähän. YIT aikoo kasvattaa liikevaihtoaan Venäjällä 50 prosenttia vuodessa vuoteen 2009 asti. Viime vuonna konserni kuittasi alueella 65 prosentin kasvun, ja Venäjä toi seitsemän prosenttia konsernin liikevaihdosta.”Pitää nähdä kehitys, uskoa siihen ja toimia rohkeasti”, toimitusjohtaja toteaa.Hän on tarttunut edeltäjänsä Reino Hanhisen vahvaan visioon. Toisin kuin kotimarkkinoilta tutut kilpailijansa, YIT on napsinut paloja Venäjän asuntomarkkinoilta. Leinonen uskoo Venäjän talouden ja sen myötä asuntomarkkinoiden kasvavan vielä pitkään.Hän perustelee talouskasvua öljyn ja muiden energianlähteiden hinnannousullasekä viisaalla talouspolitiikalla. Venäjän bruttokansantuote on kasvanut viime vuosina kaksinkertaisella vauhdilla Suomeen nähden, yli kuusi prosenttia vuodessa.Vielä nopeammin on kasvanut yksityinen kulutus, joka lohkaisee nyt puolet bruttokansantuotteesta.”Talouskasvun kautta on syntynyt vauraampi keskiluokka, joka pystyy kehittämään omaa elintasoaan. Sieltä syntyy peruskysyntä.”HTALOUSKASVU SAA IHMISET kohentamaan asuinolojaan, Hannu Leinonen vakuut-taa. Ja kohennettavaa Venäjällä riittää. Kun suomalaisella on käytettävissään keskimäärin 38 neliömetriä, itänaapurilla on siitä puolet. Leinonen muistuttaa myöskylmästä talvesta, jolta vanhat asunnot suojaavat asukkaitaan heikonlaisesti. Hänen mukaansa YIT aikoo erottua markkinoilla nimenomaan rakentamisen laadulla, mutta myös viimeistelyllä. Venäjällä on nimittäin tapana ostaa asunnosta vainrunko.”Niissä on betonipinta, ikkunat, lämpöpatterit ja sähkökeskus”, hän kuvailee jakertoo YIT:n tarjonneen pietarilaisille ensimmäisenä viimeisteltyjä asuntoja, joiden seinät on tasoitettu ja jopa maalattu tai tapetoitu.”Uskon, että paremmalla valmiustasolla voimme nostaa myyntiä ja hintaa.”YIT:n Venäjällä myymien asuntojen keskihinta on tällä hetkellä lähes puolet suomalaisista hinnoista. Ylempi keskiluokka täyttää siis lainahakemuksia, moniensimmäistä kertaa.hAVIISORI 3 20075
YIT yrityksenäHenkilöstöä yli 23 000 kahdeksassamaassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa,Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa jaVenäjällä.Liikevaihdon kehitys, milj. 328430242780200420052006Liikevoiton kehitys, milj. 259228157200420052006Liikevaihdon jakauma 2006 alueittain"YIT rakentaa asuntoja kuudessa venäläisessä miljoonakaupungissa. Pyrimme hoitamaan projektiemme koko arvoketjun itse Suomi 55 % Ruotsi, Norja,Tanska 32 % Venäjä 7 % Viro,Latvia, Liettua 6 % Muut maat 0,4 %Liikevaihdon jakauma 2006 toimialoittain Rakentamispalvelut 44 % Kiinteistöteknisetpalvelut 42 % Teollisuus- javerkkopalvelut 14 %Liikevaihdon jakauma 2006 alueittain Kilpailu-urakat 39 % Pitkät palvelusopimukset 28 % Kuluttajapalvelut 24 % Omaperustaisetkehityshankkeet 9 %6AVIISORI 3 2007Leinonen kertoo.”Olemme huolehtineet pankkien kanssa siitä, että meiltä asunnon ostavat ihmiset löytävät lainamahdollisuuden. Tämä tietenkin edellyttää, että he ovat luottokelpoisia ja että heuskaltavat ottaa lainaa. Kyse on myös pankkien uskottavuudesta.”Rahoitus on yksi Venäjän-bisneksen ydinkysymyksistä myös YIT:ssä, sillä yhtiö omistaarakennushankkeensa itse eli gryndaa.”Valinta perustuu kasvavaan asumistarpeeseen. Uskomme myös siihen, että meillä on vahvaa osaamista omaperustaisestakonseptista. Tämä on samalla liiketoimintakonseptin vientiä”, toimitusjohtaja kertoo.Vaikka Venäjän osuus YIT:n liikevaihdostaon vain seitsemän prosenttia, sijoitetusta pääomasta Venäjä vei kesäkuun lopussa jo yli neljänneksen eli 359 miljoonaa euroa. Sijoituksetovat kasvaneet tuloja nopeammin ja kasvavatyhtiön mukaan vastakin. Konsernin velkaantumisaste hipoi kesällä 80 prosenttia, kun sevuoden 2005 lopussa oli vasta 45.Hannu Leinonen myöntää, että lainarahoilla pelaamisella on rajansa, vaikka uudetmarkkinat tuntuisivatkin rajattomilta. Muttamillaiset rajat?”Riskinotto on tietenkin aina suhteessamuiden maiden ja toimialojen tilanteeseen.”Toimitusjohtaja on tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen, syystäkin. Konserni saavutti viime vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätyksensä liikevaihdossa, liikevoitossa sekätilauskannassa. Aikoinaan suhdanneherkkänätunnettu asuntokauppa tuo nyt vakautta, samoin konsernin Pohjoismaissa suuri toimiala,kiinteistötekniset palvelut. Siihen lukeutuvatkiinteistöjen talotekniset asennus-, huolto- jaylläpitopalvelut ja yhä enemmän myös kotienhuolto- ja remonttityöt.”Puhdasta kassavirtaa”, Hannu Leinonentoteaa.PUHTAAN KASSAVIRRAN TUOTTAVAT muun mu-assa yhtiön omat putki- ja sähkömiehet. Muttamyös asuntorakentaminen kysyy työvoimaa,oli työnantajana sitten YIT tai sen alihankkija. Leinosen mukaan nimenomaan ammattitaitoinen työvoima asettaa konkreettisen rajana
KOVIN VAUHTI VAPAA-AJALLAun Hannu Leinonen, 45, aloitti YIT:n toimitusjohtajana viime vuoden alussa, hän päättitarttua myös kuntoiluun uudella otteella. Kesäisin on ehdittävä rullaluistelemaan silläkin uhalla,että ralli jää vähemmälle."Ajoin vain yhden kisan tänä kesänä", Leinonen kertoo. Hän paljastaa, että suurin osaamatöörikuskien vapaa-ajasta menee muutenkin autoa rakentaessa. Leinosen apuna toimiipätevä tiimi, joka on välttämätön kisoissakin."Hyvä bändi, kuten sanoivat eilen työmaalla", hän nauraa. Työmaalla? Suomen suurimmanrakennusliikkeen toimitusjohtaja pitää luontevana sitä, että hän käy työmaalla."Siellä näkee, miten pienistä palasista kokonaisuus muodostuu. Ja siellä on tekemisenmeininki." Hän itse, rakennustekniikan diplomi-insinööri, siirtyi toimitusjohtajaksi konserninverkkopalvelujen johdosta, mutta hän aloitti aikoinaan työmaalta."Työmaalla oppii ymmärtämään, mistäpuhutaan." Kseaina liikeideasta ja suunnittelusta rakentamiseen", Hannukasvulle idässä. Turkista saapunut rakennustyöläinen on jo tuttu näky Venäjänkin suurkaupungeissa.”En kuitenkaan tässä vaiheessa lähtisi puhumaan työvoimapulasta. Venäjältä löytyy kyllä perusosaamista varsinkin, kun koulutammeitse. Olemme vieneet Pietariin oman rakentajan tutkintomme. Teemme myös yhteistyötäoppilaitosten kanssa ja tarjoamme harjoittelumahdollisuuksia. Vaatii pitkäjänteisyyttä saada ihmiset ylipäänsä hakeutumaan alalle.”YIT on rakentanut Venäjällä jo 46 vuotta.Tuttuja kohteita ovat niin tehtaat kuin hotellitkin. Nyt yhtiö rakentaa Pietarissa kahta logistiikkakeskusta, liike- ja toimistotilaa sekäAtrian tehdasta. YIT:n tavoitteena on kasvattaa kiinteistöteknisiä palveluita myös Venäjällä.Mutta päätuote on omaperustainen asunto.”Emme sulje pois, ettemmekö voisi myösnyt osallistua laajemmin projektikehityshankkeisiin. Mutta resurssimme ovat kuitenkin rajalliset.”YIT rakentaa asuntoja kuudessa venäläisessämiljoonakaupungissa: Pietarissa, Moskovassaja sen ympäristössä, Jaroslavlissa, Jekaterinburgissa, Kazanissa ja Donin Rostovissa. Pietarissa toimii suomalaisvoimin perustettu yhtiö, joka vetää edelleen asuntorakentamisenkonkareita myös Suomesta. Muissa kaupungeissa YIT toimii paikallisista yhteisyrityksistä käsin. Yhtiö hakee yhtiökumppaneista osaamisen lisäksi näiden tuotanto-organisaatioita.YIT pyrkii nimittäin hoitamaan projektiensakoko arvoketjun itse aina liikeideasta ja suunnittelusta rakentamiseen.”Näin pystymme vaikuttamaan laatuunkoulutuksella, toimintatavoillamme ja työmenetelmillämme. Vain Moskovassa rakentamisesta vastaa ulkopuolinen pääurakoitsija.”YIT TUNNUSTELEE SUOMESSA myös omakoti-talojen ja vapaa-ajan asuntojen markkinoita.Pientaloja ei ole suljettu pois Venäjälläkään,vaikka kerrostalomarkkinoillakin tuntuu riittävän kasvuvaraa. Markkinoiden koosta kertoo muun muassa se, että yksistään Pietarissarakennetaan saman verran asuntoja kuin kokoSuomessa, eli runsas 30 000 vuodessa.YIT aloitti viime vuonna Venäjällä 3 700 asunnon rakentamisen, mikä ohittaa jo suomalaisen3 000 asunnon tahdin. Tällä panoksella YIT onsuurin ulkomainen asuntojen rakentaja Venäjällä. Paikallisten jättien rinnalla se on kuitenkin pieni.”Monella tapaa on parempikin pysyä pienenä. Meidän ei tarvitse olla markkinajohtaja suuruuden vaan laadun kautta”, Hannu Leinonen sanoo.Mitä ilmeisimmin YIT on jo jättänyt jälkensä ainakin Pietariin, sillä paikallisen yhtiön pääjohtaja Juha Vättö sai viime vuonnaVenäjän kunniarakentajan arvonimen ensimmäisenä ulkomaalaisena Pietarissa.Leinonen arvelee, että Pietarissa yhtiönsuomalaisuudesta voi olla hyötyä, kun taasmuualla puree paikallisuus.”Pietarissa on totuttu siihen, että suomalainen pitää sanansa.” Kuva villistä venäläisestä rakennusbisneksestä alkaa hahmottua, mutta Hannu Leinonen tarjoutuutyrmäämään ainakin yhden ennakkokäsityksen:byrokratian. AVIISORI 3 20077
TURVAPALVELUIDENKYSYNTÄ KASVAARiskien ennakointi ja uudet asiakastarpeet kasvattavatturvallisuusalan yritysten liikevaihtoa. Vahvasti kansainvälistenketjujen omistuksessa oleva toimiala on luonteeltaanhenkilöintensiivistä ja työllistää tällä hetkellä noin 15 000henkilöä.Teksti Olli ManninenKuvat Jyrki Komulainen,Futureimagebank8AVIISORI 3 2007urvallisuusala kattaa toimialana vartiointipalvelut, turva-alan tuotteet, sähköisetturvajärjestelmät, arvokuljetukset, konsultoinnin ja koulutuksen. Yhteistoimintajärjestö Finnsecurityn mukaan alan kokonaisliikevaihto oli vuonna 2005 noin miljardi euroa.Turvallisuusala kasvoi ripeästi koko 1990luvun, mikä johtui pitkälti yritysten päätöksistä ulkoistaa vartiointi- ja turvallisuustarpeensa. Myös kotitalouksien kasvanut kysyntä ontuonut lisämarkkinoita alan yrityksille.Kysynnän kasvaessa on tapahtunut myösvoimakasta keskittymistä. Kun vielä vuonna 2000 Suomessa oli 323 vartiointiliikettä,Ton määrä kutistunut tänä vuonna 210 yritykseen. Keskittymistä ovat kiihdyttäneet kansainvälisten ketjujen yritysjärjestelyt. Vastavuoroisesti alalla toimii edelleen hyvin paljon alleviisi henkilöä työllistäviä yrityksiä. Pienyritysvaltaisuutta korostaa se, että yleisin yritysmuoto on yksityinen toiminimi.Suurimpia toimijoita ovat Securitas Oy,Group 4 Securicor Oy, ISS Security Oy ja Turvatiimi Oyj, jotka työllistävät 80 prosenttiakoko toimialasta.Securitas on Tukholman, Group 4 Securitor Lontoon ja Turvatiimi Helsingin pörssissänoteerattu osakeyhtiö. ISS Security on osa ISS
Palvelut Oy:n kansainvälisen facility-management-liikkeen Suomen haaraa.”Ulkoistamisaallon jälkeen kasvu syntyynyt toimintaympäristön laajentumisesta jauusista asiakastarpeista”, sanoo Securitas Oy:ntoimitusjohtaja Jarmo Mikkonen.Osa alan toimijoista on valinnut strategiakseen monipalvelukonseptin, toiset puolestaan vastaavat monipuolistuvien asiakassegmenttien palveluun erikoistumalla.”Securitas on valinnut strategiakseen erikoistumisen. Pyrimme ennakoimaan erilaisten asiakassegmenttien uudet nousevat tarpeet”, Mikkonen toteaa.Hän nimeää Securitaksen vahvoiksi asiakasalueiksi pankit, kaupan alan, teollisuuden jakotitaloudet.”Pelastustoiminta on tullut uutena alueenamukaan ja mahdollistaa uusien, haasteellisempien teollisuusratkaisujen valikoiman.”Kasvua on näkyvissä myös terveydenhuollon, logistiikan sekä palvelu- että hallintosektorien saralla."Turvallisuusjohtamisen pitäisi olla osa yrityksen liikkeenjohtoa, eikä sitä tulisi ulkoistaa",Jarmo Mikkonen sanoo.MIKKOSEN MUKAAN TURVAPALVELUJEN ky-syntä ei välttämättä merkitse sitä, että nykyajan yhteiskunta koettaisiin turvattomammaksi tai haavoittuvammaksi. Yritykset haluavatpikemminkin ennakoida turvauhkat entistämonipuolisemmin.Vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskutnostivat kertaheitolla yritysten strategiapohdintoihin myös turvallisuusjohtamisen.”Turvallisuusjohtamiseen on kiinnitettynyt enemmän huomiota. Sen pitäisi olla osayrityksen liikkeenjohtoa, eikä sitä tulisi ulkoistaa. Turvallisuusjohtaminen luo raamit yrityksen turvallisuusstrategialle ja -kulttuurille”,hän perustelee.Mikkosen mukaan yritysten tulisi miettiä,miten yrityksen tuotanto ja toiminta sekä henkilöt ja tiedot turvataan.Hän korostaa, että tietojen turvaaminenon eri asia kuin tietoturva, joka julkisuudessanousee tämän tästä esiin erilaisten internetiinkohdistuvien verkkohyökkäysten vuoksi.Tietojen turvaamiseen liittyy verkkoturvallisuuden ja atk-laitteisiin liittyvän turvallisuuden lisäksi myös toimitilaturvallisuus ja tietojen käsittely. Henkilökunnan pitää puolestaan ymmärtääentistä tarkemmin, mitkä yrityksen tiedot ovatluonteeltaan luottamuksellisia, mitkä julkisia. hLiikkuva työ lisäävirtuaalivaarojaietoturva-asiantuntijoiden ja tietokonehakkereiden kissa-hiirileikki internetissä saa entistä hienostuneempia ja monimutkaisempia muotoja. Verkkohyökkäykset ovat tunkeutuneet jo mobiiliin maailmaan. Kriittisimmän uhkan tulevaisuudessa muodostavat haittaohjelmat, jotka voisivat levitä tietokoneesta älypuhelimeen.Esiasteita tällaisista eri teknologioiden yli siirtyvistä haittaohjelmista on jo nähty, muttane eivät ole vielä päässeet leviämään. Sen sijaan personoidut roskatekstiviestit, rahaarvonnat ja hyötyohjelmiksi naamioituneet Viver-troijalaiset ovat esimerkkejä nopeastikehittyvistä mobiilihuijauksista. Myös Windows Mobile- ja Symbian S60 3rd Edition-päätelaitteissa leviäviä haittaohjelmia on jo havaittu. Huolestuttavaa myös on, että monimutkaistuvia mobiilitroijalaisia ja -vakoiluohjelmia tuottavat kehittyvät kaupalliset tahot.Mobiilin työn yleistyminen merkitsee uusia tietoturvahaasteita entistä verkottuvammalleyritysmaailmalle.Tietokoneet on yrityksissä suojattu jo pitkään virustorjunnalla ja palomuurilla. Nyt samattekniikat pitää löytyä myös älypuhelimista. Erilaiset push-email-ratkaisut yleistyvät sekäyritys- että kotikäytössä, joten älypuhelimella luetaan samoja posteja kuin tietokoneella.”Ne eivät saisi sisältää haittaohjelmia tai roskapostia. Suojaamaton, haittaohjelmansaastuttama älypuhelin voi aloittaa esimerkiksi kalliiden MMS-viestien lähettämisen puhelimen omistajan tietämättä”, sanoo F-Securen tietoturva-asiantuntija Harri Ruusinen. TAVIISORI 3 20079
Jarmo Mikkosen mielestä ihmiset kaipaavat yhä enemmänturvallisuuden tunnetta ja ovat siitä valmiita myös maksamaan.”Turvallisuusstrategiaan kuuluu myös yrityksen maine, pääoma ja ympäristö, unohtamatta pelastustoimintaa tai väestönsuojelua”,Mikkonen sanoo.Kotitalouksien lisääntyvä tarve turvapalveluihin selittyy Mikkosen mukaan yleisenvarallisuuden kasvulla, hankitun arvokkaanirtaimiston
paikkaa MM-tason tehdaskuskina. JAN HOLMBERG SIIRTYY PWC:N JOHTOON Uusi toimitusjohtaja odottaa lähi-vuosilta kannattavaa kasvua. METSÄYHTIÖIDEN TULOKSET VAIHTELEVAT Näköpiirissä on huiman kasvun lisäksi myös kasvavia ongelmia. UUTISIA Ajankohtaista PricewaterhouseCoopersissa. JULKAISIJA PricewaterhouseCoopers Oy PL 1015 (Itämerentori 2)
La paroi exerce alors une force ⃗ sur le fluide, telle que : ⃗ J⃗⃗ avec S la surface de la paroi et J⃗⃗ le vecteur unitaire orthogonal à la paroi et dirigé vers l’extérieur. Lorsque la
PWC Driving Licence In NSW it is compulsory for every person driving a PWC to hold a current PWC driving licence. There are two types of PWC driving licence: 1. PWC driving licence for those aged 16 years and over. 2. Young Adult PWC driving licence for people aged from 12 to less than 16 years. A Young Adult PWC driving licence
On May 12, at approximately 2:30 pm, two personal watercraft (PWC) were operating in Biscayne Bay. The PWC were jumping the wakes of other vessels in the area. PWC #1 jumped the wake of a vessel and . Boating Accidents Statistical Report PWC (private) 128,319 98% PWC (rental) 2,838 2% PWC O WNERSHIP BY R EGISTRATION Private vessels 694 / 77% .
Initial Temp of PWC was(27 ), and Electric Heater exchanges its thermal energy to PWC, a PWC heated up to melting Temp(saving energy as a sensible heat). After that, the heat stored as latent heat, thus the PWC melts and becomes liquids phase. Then the energy saved as sensible heat as a liquids phase PWC. The Temp PWC is registered at a period of
In this document, "PwC" refers to PricewaterhouseCoopers Priv ate Limited (a limited liability com MS 219-September 2011 S&R .indd Designed by: PwC Brand and Communications, India www.pwc.in Contacts Shashank Tripathi Executive Director 91 98196 78900 shashank.tripathi@in.pwc.com Anurag Garg Senior Manager 91 9711701799 anurag.garg@in.pwc .
Every Breath You Take (Dharma Talks 1-99) Dharma Talks by Ven. Shikai Zuiko o-sensei Commentaries on Book Eleven of the Avatamsaka sutra, translated by Ven. Anzan Hoshin roshi and Ven. Shikai Zuiko sensei Jo-gyo-bon: the Practice of Purity (Avatamsaka sutra, Huayan jing, Kegon-kyo, Book Eleven) translated by Ven. Anzan Hoshin roshi
(1) Pooled (Constant Effect) Model zi ’γis a constant. zi α(and uncorrelated with xit!). Dependence on the yit may enter through the variance. That is, repeated observations on individual i are linearly independent. In this case, yit xit ’
Army training centers, and other training activities under the control of Headquarters (HQ), TRADOC and to all personnel, military and civilian, under the control of HQ TRADOC, to include Army elements stationed within Interservice Training Review Organizations (ITRO) for AIT, who interact with Trainees/Soldiers undergoing IET conducted on an installation, the commander of which is subordinate .
